Johtaminen on perustyötä, johon johtajalla on oltava aikaa

Kun johtaminen puretaan käytännön arkiseen työhön ja mietitään sen kaikkein keskeisin tehtävä, mikä se on? Moni on valmis sanomaan, että johtamisessa keskeisintä on saada johdettavat osallistumaan yhteiseen tekemiseen.

Mutta mitä osallistaminen käytännössä tarkoittaa? Miten johtaja ja johtaminen rohkaisevat siihen parhaiten?

Liian monen yrityksen arkea on ikävä kyllä edelleen johtamisen, etenkin laadukkaan johtamisen, puute.

Kulmian seniorikonsultilla Tuuli Harjulla on tapana johtajia ja esimiehiä valmentaessaan kysyä, mikä on päivittäisen johtamisen este.

– Vastaukseksi tulee 99 prosentin varmuudella, että ajan puute.

Harju ymmärtää kiireen, onhan tekemistä paljon. Tulipaloja on päivän aikana sammutettaviksi lukuisia, ja järjestelmällinen johtaminen voi jäädä jalkoihin.

Tästä huolimatta hän huomauttaa, että johtajan tehtävä on johtaa ja innostaa porukkaansa tekemiseen.

– Tämä yleisesti ymmärretään. Sen jälkeen kuitenkin seuraa lause ”mutta kun ei ole aikaa johtaa”.

Harju kysyy, hyväksyisimmekö sen, jos maalarilla ei olisi aikaa maalata? Voiko perustehtävän, tässä yhteydessä johtamisen, jättää suorittamatta sillä perusteella, että ei ole aikaa?

– Eikö perustehtävä ole tärkein tehtävä? Ei maalarikaan voi ilmoittaa, että ei ollut aikaa maalata – vaikka siitähän hänelle maksetaan!

Tärkeä osa johtamista on, että johtajilla ja esimiestehtäviä tekevillä on yhteinen ymmärrys siitä, mitä pitää tehdä, toisin sanoen mikä on yhteinen tapamme toimia ja johtaa.

Siitä on hyvä aloittaa.

Johtaminen on kuuntelua, keskustelua ja innostamista

Kulmian toimitusjohtaja Ara Hopia sanoo, että päivittäisen johtamisen onnistumisen ratkaisee, onko johtajalla kiinnostusta yrityksen arkiseen työhön. Onko kulttuuri keskusteleva, sparraavatko ihmiset toisiaan?

Hopian mielestä johtamista ja johtajuutta pohdittaessa unohdetaan aivan liian usein innostus ja intohimo. Pohtiiko tiukan kalenterin raskauttama johtaja ylipäätään, kuinka yhteisöön luodaan innostuksen ja intohimon ilmapiiri?

– Vai tyydymmekö tavoittelemaan harmonista yhteisöä, joka saa työtyytyväisyysmittauksissa korkeita arvosanoja ja jonka saavutukset jäävät kuitenkin keskinkertaisiksi?

Henkilöstömittauksissa innostus ja intohimo eivät ole keskiössä, vaikka erityisesti kansainvälisissä yrityksissä intohimo mainitaan arvoissa asti.

Tiimi ei puhku innostusta, jos esimies ei näytä esimerkkiä. Johtamisen perustukipilareita on kuunteleminen. Jotta ihmiset saadaan rohkaistua innostumaan, pitää heidän mukanaan iloita menestyksestä ja välillä visioida jopa mahdottomalta tuntuvia.

Johtaminen onnistuu myös etänä

Etätyön yleistyessä on yhä tähdellisempää pohtia, kuinka johtaminen varmistetaan tilanteissa, joissa henkilöstö levittäytyy jopa eri mantereille.

Myös etäjohtaminen on suunniteltava etukäteen. 

Virtuaalisten työkalujen ansiosta vuorovaikutus voi säilyä läheisenä. Videoneuvotteluohjelmissa on useita vuorovaikutteisia ominaisuuksia, mutta työkalut itsessään eivät kuitenkaan ole se tärkein asia. Tärkeintä on, että johtajalla on etäjohtamisessakin osallistava asenne. Virtuaalistenkin kokousten teho lisääntyy, kun niihin lisätään vuorovaikutusta.

Niin myyntitilanteet, yhteistyöehdotuksen esittelyt kuin kaupan päättäminen voidaan treenata virtuaalisesti yhdessä tiimin kanssa. Kun osaamista jaetaan, tavoitteesta tulee yhteinen ja yhteishenki paranee.

Johtajalla on omaa etätiimiään valmentaessaan käytössään virtuaalisia työkaluja fläppitauluista alkaen. Kun etäpalavereissa käydään läpi aitoja asiakastilanteita sekä keskustellaan haasteista ja onnistumisista virtuaalisesti yhdessä, ollaan johtamisen ytimessä. 

Haluatko lisätietoja johtamisen kehittämisestä ja etävalmennuksista? Ota yhteyttä, niin jutellaan!