Visiopuheen parasta ennen -päivämäärä meni jo

Miten toimintaympäristön kehitys sitten näkyy yritysten strategiatyössä? Toistaiseksi ei juuri mitenkään. Strategia ymmärretään yhä pitkän aikavälin suunnitelmana, jonka valmisteluun käytetään paljon aikaa ja jonka sisältö jää harmillisen usein kauas työntekijöiden arjesta.

Toisinkin voisi olla. Digiajan yritys saavuttaa tavoitteensa parhaiten puhumalla selkokieltä, keskittymällä viimeistelyn sijaan nopeuteen ja kääntämällä katseen kalvosarjoista työntekijöihin.

Hyvä tavoite on ytimekäs ja mitattavissa

Tämän päivän muutostahdissa strategialla tarkoitetaan yksinkertaistetusti ydintavoitetta, jonka toteutumiseen koko yrityksen toiminta tähtää. Hyvä tavoite on ytimekäs, ilmaistu helposti ymmärrettävällä kielellä ja sen toteutumista voidaan seurata selkeillä mittareilla. Rohkea karsii ja keskittyy olennaiseen: kaikkea ei voi tavoitella yhtä aikaa. Hyvä strategia sisältää enintään kolme tavoitetta.

Hyvä strategia syntyy nopeasti ja päivittyy ketterästi

Strategian valmisteluun käytetään tyypillisesti huomattavasti enemmän aikaa kuin sen jalkauttamiseen. Vauhdilla muuttuvassa toimintaympäristössä prosessi pitää kääntää päinvastaiseksi: jos strategian hiomiseen käytetään liikaa aikaa, valmistuu se toisenlaisen maailman tarpeisiin, kuin mistä alun perin lähdettiin liikkeelle. Parhaiten onnistuvat ne, jotka osallistavat henkilöstön mukaan suunnitteluun. Silloin erillistä jalkautusta ei edes tarvita.

Todellinen strategiatyö alkaa vasta julkistuksen jälkeen

Pilkulleen hiotuista strategiakalvoista ei ole hyötyä, jos niitä valmisteltaessa ei ole pohdittu, miten tavoitteet viedään käytäntöön. Tavoite on turha, jos missään ei ole määritelty, millaisilla keinoilla tavoitetta kohti lähdetään etenemään ja millä perusteella voidaan todeta, että se on saavutettu.

Strategiaa ei enää jalkauteta

Organisaatiokaavion säikeitä pitkin johtoportaasta alaspäin valuva jalkautustyö saattoi toimia vuosikymmen sitten – ei enää. Yksikään yritys ei pääse tavoitteisiinsa, jos työntekijät eivät ole motivoituneita työskentelemään niiden eteen. Ylhäältä annettujen ohjeistuksien sijaan motivaatio syntyy tehokkaammin osallistamisen kautta. Koska strategiassa luetellut tavoitteet merkitsevät yrityksen työntekijöille erilaisia asioita, on olennaista, että kyseiset henkilöt ovat mukana miettimässä, miten he saavuttavat tavoitteet omassa arjessaan. Suunnitelmallisuuden lisäksi tarvitaan innostunutta kokeiluhenkeä: maaliin päästään ainoastaan erehdysten ja korjausten kautta.