Suurin työturvallisuusuhka? Se, että työturvallisuus nähdään pelkkinä turvavarusteina ja toimintaohjeina

Kuinka teillä pidetään huolta työturvallisuudesta? Etenkin teollisuuden aloilla työturvallisuus näkyy konkreettisesti usein teknisinä laitteina, suojavarusteina ja lakisääteisinä toimintaohjeina. Mutta siirtyvätkö nämä ohjeet ihmisten selkäytimeen ja muuttuvatko ne aidosti turvalliseksi toiminnaksi? Työturvallisuus on kuitenkin ennen kaikkea ihmisten välistä vuorovaikutusta, välittämistä ja arjen työskentelyn johtamista turvalliseksi sovitulla tavalla. Kulmian seniorikonsultti Krista Syväkari kertoo, miten työturvallisuuskulttuuria kehittämällä työturvallisuus muutetaan pakkopullasta yrityksen strategiseksi vahvuudeksi ja arjessa aidosti näkyväksi tekijäksi.

Aito työturvallisuuskulttuuri syntyy osallistamalla

Miten yrityksessänne luodaan turvallisuuskulttuuria? Kuinka teillä puututaan turvallisuusvastaiseen käyttäytymiseen, luodaan ihmisten välistä luottamusta, osataan puuttua vaaratilanteisiin ja reflektoidaan omaa käyttäytymistä aiheen tiimoilta?

Usein työturvallisuuden laiminlyönnit ja vahingot johtuvat inhimillisistä tekijöistä, kuten aikataulupaineesta, kiireestä, tuttuuden tuomasta sokeudesta tai pitkittyneestä kuormituksesta. Kuten varmasti hyvin tiedät, laiminlyönneillä saattaa olla kallis hinta. Ei vain taloudellisesti, vaan myös inhimillisesti. Tapaturmat vaikuttavat paitsi yksilöön, myös koko työyhteisöön ja työntekijöiden perheisiin.

Siksi siirtymä passiivisesta ohjeiden lukemisesta aktiiviseen, koko henkilöstön osallistamiseen on tärkeää. Hyvätkin työturvallisuusstrategiat saattavat jäädä vain paperille, jos niitä ei juurruta arkeen keskustelemalla ja osallistamalla henkilöstöä. Turvallisuus ei ole vain sääntöjen noudattamista, vaan se on jatkuvaa riskien tunnistamista ja niihin reagoimista. Se ei ole myöskään pelkästään ylimmän johdon asia, vaan työturvallisuuskulttuurin on tärkeää yltää myös arjen johtamisen tasolle sekä ihan jokaiseen työntekijään.

Toimintaohjeiden teko ja koulutusten tarjoaminen ovat merkittävä osa työturvallisuutta, ja ne luovat tärkeää pohjaa turvallisuuskulttuurille. Se, mikä arjen tilanteissa ratkaisee, ovat ihmiset: kuinka he ovat sitoutuneet kulttuuriin, ymmärtävät omat asenteensa ja työnsä merkityksen, ja kuinka he edustavat yksilöinä turvallisuuskulttuuria. Näihin tekijöihin voidaan vaikuttaa vuorovaikutuksella, esimerkillä ja omalla käyttäytymisellä – sillä, että henkilöstöä itseään osallistetaan ja hoksautetaan toimimaan oikein.

Puheeksi ottaminen on välittämistä

Mitä osallistaminen ja hoksauttaminen konkreettisesti tarkoittavat?

Työturvallisuuden kehittämisessä on kriittistä ymmärtää ero tiedon jakamisen ja aidon ymmärryksen välillä. Pelkkä ohjeiden antaminen ei vielä riitä tai muuta käyttäytymistä turvallisempaan suuntaan. Aito turvallisuuskulttuuri vaatii osallistamista, joka johtaa yksilötasolla tapahtuvaan hoksauttamiseen. Kun työntekijä saa itse oivaltaa omia työtapojaan ja analysoida niitä tuvallisemmiksi, syntyy se kuuluisa ”lamppu syttyy” -hetki.

Yksi hoksauttamiseen johtava työkalu on puheeksi ottamisen malli. Usein kynnys huomauttaa kollegalle riskialttiista toiminnasta saattaa olla korkea, jottei leimaudu nipottajaksi tai vaikuta siltä, että kyseenalaistaisi työkaverin ammattitaitoa. Hiljaisuus ja puuttumatta jättäminen ovat kuitenkin yksi suurimmista riskeistä.

Puheeksi ottamisessa on tärkeää kääntää asetelma niin päin, ettei kyseessä ole kritiikki, vaan aito välittäminen. Tavoitteena on luoda kulttuuri, jossa huomautuksen saanut kollega voi vastata luontevasti ”kiitos, kun huomasit.” Puuttumista on hyvä harjoitella ihan käytännön tasolla, sillä usein vuorovaikutuksessa pienetkin asiat merkitsevät. Sen sijaan, että syyttäisimme toista virheestä, tulisi kertoa omasta huolen tunteesta ja säikähdyksestä sekä siitä, mitä tilanteesta olisi voinut seurata. Kun puheeksi ottamisesta tulee arkinen rutiini ja kynnys ottaa puheeksi madaltuu, kehittyy samalla psykologinen turvallisuus, joka vaikuttaa koko organisaatiokulttuuriin.

1. Kytke turvallisuus yrityksen strategiaan: Jotta jokainen työntekijä sitoutuu työturvallisuuden kehittämiseen, on tärkeää asettaa turvallisuus osaksi strategiaa. Turvallisuudella on merkittävä vaikutus myös yrityksen brändi- ja työnantajamielikuvaan.
2. Koko henkilöstö mukaan: Ymmärrä, että työturvallisuuskulttuurin kehittämiseen tarvitaan jokaisen panosta. Pelkästään ylimmän johdon sitoutuminen ei riitä.
3. Osallista: Kun nämä mielenmallit ovat kunnossa, ala hoksauttamaan ja osallistamaan työyhteisön jäseniä siitä, mitä työturvallisuus tarkoittaa konkreettisesti heidän arjessaan. Keskustele ja vie turvallisemmat tavat arkeen yhdessä henkilöstön kanssa. Me Kulmialla voimme olla tässä apuna.

Kulmian malli: kehitämme kulttuuria yhdessä arjen tasolle asti

Me Kulmialla autamme yrityksiä viemään työturvallisuuden arjen tasolle. Jokainen kehitysprojekti suunnitellaan räätälöidysti, mutta matkan varrella käsittelemme esimerkiksi seuraavia vaiheita:

Muutamme asenteet hoksauttamalla

Autamme henkilöstöä oivaltamaan itse, miksi turvallisuus on merkityksellistä. Kun ihminen hoksautetaan konkreettisesti näkemään omat sokeat pisteensä ja kiireen aiheuttamat riskit, halu toimia turvallisesti syntyy aidosti sisältäpäin.

Valmennamme puheeksi ottamisen taitoja

Rakennamme yhdessä asiakkaidemme kanssa välittämisen kulttuuria harjoittelemalla konkreettisia vuorovaikutusmalleja. Autamme työyhteisöä ylittämään kynnyksen puuttua vaaralliseen toimintaan niin, että se koetaan ei vain itsestä, vaan myös toisista huolehtimisena.

Autamme jalkauttamaan strategian ja toimenpiteet arkeen

Emme jätä työturvallisuutta irralliseksi projektiksi, vaan tuomme sen osaksi arjen johtamista. Osallistamme eri rooleissa toimivat ihmiset pohtimaan oman työnsä vaaranpaikkoja useassa vaiheessa. Näin varmistamme, että strategiat muuttuvat konkreettisiksi teoiksi ja pysyviksi toimintatavoiksi.