Mikä ihmeen valmentava tutkimus?

Tutkimuksen valmistuttua olen usein itse innoissani tuloksista enkä malta odottaa, että pääsen kertomaan niistä asiakkaalle. Valitettavasti vastaanotto ei aina ole yhtä innostunutta: tutkimuksen suunnittelussa mukana olleiden lisäksi raportointitilaisuudessa on toisinaan paikalla kuulijoita, jotka keskittyvät selaamaan sähköpostejaan ja joku, joka ei edes tietä mitä on tutkittu ja miksi.

Toisinaan taas tilanne on projektin alusta saakka toinen: innostunutta pohdintaa kysymyksistä, kohderyhmän kanssa käytyjen keskustelujen synnyttämiä oivalluksia sekä raportointitilaisuuksia, joissa jokainen haluaa jakaa omat huomionsa. Varmimmaksi tavaksi synnyttää tällaista sitoutumista tutkimuksen jokaisessa vaiheessa olen havainnut valmentavat tutkimukset.

Jaa niin mitkä? Valmentava tutkimus on menetelmä, joka yhdistää valmennuksen ja tutkimuksen parhaat puolet osallistamalla henkilöstön mukaan tekemään tutkimusta. Tiedon tuottamisen ohella syntyy oivalluksia, joista saattaa seurata muutoksia arjen tekemisessä jo ennen tulosten yhteistä läpikäyntiä.

Miten valmentavaa tutkimusta tehdään?

Käytännössä valmentava tutkimus tarkoittaa sitä, että tutkittavasta aiheesta riippuen johto, myyjät tai muu henkilöstö tekee kyselyitä asiakkaille tai henkilöstölle. Menetelmällä voidaan selvittää niin yritysasiakkaan toiveita tulevasta yhteistyöstä kuin henkilöstön näkemystä johtamisesta. Toisinaan kysymään on hyvä laittaa koko organisaatio johtoa myöten, joskus taas on parempi, jos eri yksikön esihenkilö haastattelee kollegansa alaisia.

Tavoitteena on sekä tuottaa tietoa toivotusta aiheesta että saada osallistujat kysymään ja kuuntelemaan haastateltavien ajatuksia. Valmennukseen yhdistettynä valmentava tutkimus toimii usein hyvänä virittäjänä: osallistujat tulevat työpajaan aiheeseen jo perehtyneenä ja sitä pohtineina. Samalla erityisesti asiakkaille esitetyillä kysymyksillä voidaan oivalluttaa pohtimaan, olisiko samoja asioita hyvä tiedustella muissakin yhteyksissä kuin tutkimusta tehdessä.

Mihin tutkimusammattilaisia sitten tarvitaan?

Vaikka valmentavassa tutkimuksessa itse kyselyn toteuttavat organisaation omat edustajat, on tutkimuksen suunnittelu- ja analyysivaiheissa hyvä ottaa matkaan tutkimusalan ammattilainen. Kaikkea mahdollista ei kannata kysyä, vaan tärkeää on alussa miettiä mistä aiheesta tietoa kaivataan ja millaisiin kysymyksiin tällä menetelmällä kannattaa etsiä vastauksia. Kokenut tutkija kiteyttää näistä toimivan tutkimuslomakkeen, johon on mukava vastata.

Tärkeää on myös perehdyttää ensi kertaa kyselyitä tekevät uuteen rooliinsa sekä harjoitella haastattelutilanteita yhdessä. Ja kun vastaukset on kerätty, koostaa tutkija niistä oivalluttavan analyysin, jonka pohjalta kehitystyötä voidaan jatkaa.

Kaikkiin tilanteisiin tai tiedontarpeisiin valmentava tutkimus ei tietenkään sovi. Etenkin kehityskohdista kerrotaan herkemmin ulkopuoliselle tutkijalle ja syvähaastatteluita toteuttamaan sopii parhaiten menetelmän jo tunteva asiantuntija. Tutkimusammattilaisen keräämä tieto voi myös täydentää valmentavan tutkimuksen keinoin saatuja huomioita – näin varmistetaan syvällinen ymmärrys aiheesta.

Mikä siinä on parasta?

Asiakkaamme ovat kiittäneet valmentavan tutkimuksen rakentaneen hyvää pohjaa ja oivalluksia uudenlaiselle keskustelukulttuurille. Projekteissa henkilöstö pääsee tuomaan asiakkaan kanssa käytyjen keskusteluiden kautta omia oivalluksiaan ja ideoitaan uudella tavalla esille ja monet myyjät ovat jatkaneet kysymysten esittämistä asiakaskohtaamisissaan.

Itse nautin valmentavan tutkimuksen projekteissa syntyvästä innostuksesta tutkimukseen: tutkimuksesta ja sen löydöksistä tulee organisaation oma juttu, ei ulkopuolelta kaivoon kannettua vettä. Usein myös huomaan, että haastatteluissa esiin nousseet kehityskohteet on jo otettu työstettäväksi ennen kuin ehdimme käydä kokonaistuloksia yhdessä läpi. Tutkimustulokset siirtyvätkin arkeen vikkelämmin, kun ne pääsee itse oivaltamaan.

Blogin kirjoittaja Pauliina Männistö tutkimusammattilainen, jonka ydinosaamista ovat asiakaskohtaamisten tutkiminen ja kehittäminen eri kanavissa sekä tutkimustulosten osallistava hyödyntäminen organisaation eri tasoilla.