Rohkeutta lisää konsulttien käyttöön
20 vuotta sitten pankin markkinointi- ja myyntijohtajana en olisi voinut kuvitellakaan tekeväni seuraavat pari vuosikymmentä konsultin töitä. ”Mihin niitä tarvitaan, tulevat kertomaan hienoilla slideillä sen mitä olemme heille kertoneet, mitä ne oikeasti tekevät töikseen?” ajattelin itsekin muiden mukana. Miksi konsulttiala kaikesta huolimatta kiehtoo?
Katsotaan vähän mistä on kysymys. Väitän, että Suomi on kehitysmaa konsulttien käytössä liiketoiminnan kehittämisessä. Totta vai tarua?
Totta, koska esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa konsultteja ja valmentajia käytetään suhteellisesti noin kaksi kertaa enemmän kuin meillä.
Tarua kuitenkin, koska konsulttien käyttö on laajentunut Suomessa nopeasti viime vuosien aikana. Konsulttipalvelujen ostaminen on arkipäiväistynyt ja alalle on perinteisten prosessi- ja strategiakonsulttien lisäksi tullut paljon ammattilaisia myynnin, markkinoinnin, viestinnän, digin, HR:n ja taloushallinnon puolelle. Samalla konsultoinnin ja valmentamisen raja on hämärtynyt.
Suomessa on kaikkiaan noin 16 000 konsulttia, joista 2000 arvioidaan tekevän töitä organisaatioiden johtoportaan kanssa. Mutta kuka on konsultti? Itsessään varsin hankala asia määriteltäväksi, eikä se liene lopulta kovin tärkeää. Olennaista on, että konsultin perimmäinen työ on vuosikymmeniä ollut haastaa ja vauhdittaa organisaatioiden tekemistä sekä tuoda uusia ideoita johdolle. Tämä ei ole muuttunut ja tuskin muuttuukaan. Asiakkaille on kuitenkin tärkeintä tunnistaa tarjonnasta ammattilaiset.
Osataan me itsekin
Alalla törmätään entistä harvemmin ajatukseen ”osaamme nämä asiat itsekin, emme tarvitse tähän ketään viisastelijaa”. Uusi johtajasukupolvi haluaa varmistaa menestymisen käyttämällä apuna parasta mahdollista asiantuntijuutta.
Huipputulosten ja kilpailukyvyn jatkuva ylläpito edellyttää, että yrityksen johdolla on käytössään aina markkinan parhaat käytännöt ja tehokkaimmat menetelmät. Tämä edellyttää väistämättä ulkopuolisen asiantuntijapalveluiden ostamista entistä enemmän, koska kaikkea osaamista ei voi eikä kannata palkata yrityksen sisään nopeasti vanhenemaan.
Yritysjohtajilta on lupa odottaa vieläkin nykyistä rohkeampaa otetta ulkopuolisten ammattilaisten käytössä.
Konsulteilta voi taas perustellusti odottaa puolestaan halua ja kykyä kytkeä oma palkkio entistä useammin tehtävän hankkeen menestykseen. Usein konsultti tarjotessaan success fee -perusteista hinnoittelua törmää siihen, että yritysjohto on alkuun valmis tähän, mutta neuvottelujen jälkeen todetaan, että luotettavaa mittaria ei saada aikaan. Tällöin sekä konsultti että yritysjohtaja voivat katsoa peiliin – jos mittaria ei löydy onko koko hanke turha?
Monimutkaisesta ymmärrettävää
Konsultit ja valmentajat tekevät töitä usein muutoksen pyörteessä. Palaute asiakkaiden henkilöstöltä ei ole aina kovin rakentavaa, koska ulkopuolinen ammattilainen on usein mukana pistämässä liikkeelle muutoshankkeita. Ja vain harva on arjessa muutoksen ystävä.
Konsultin tehtävänä on pelkistää vaikeita ja monimutkaisia asioita, ei tehdä vaikeista asioista vieläkin mutkikkaampia. Tässä konsulttien joukossa erottuvat jyvät akanoista, ammattilainen massasta. Onnistuessaan alansa asiantuntija rakentaa pitkäaikaisen, luottamuksellisen kumppanuuden asiakkaan kanssa. Tällöin arvon tuottaminen on molemminpuolista.
Vain kasvu pelastaa Suomen ja kasvun tekemiseen tarvitaan kaikki parhaat neuvot. Johtaja, käytä siis enemmän erityisalan osaajia, se ei tee sinusta huonoa johtajaa, vaan todennäköisesti päinvastoin.
KYSY MINULTA LISÄÄ
