Voiko leikkimällä, pelaamalla ja mokaamalla kehittää liiketoimintaa? Tutustu kokemuksellisiin menetelmiin
Tavoitteellista kehittämistä itse kokeilemalla ja kokemalla
Mikä olisi hyvä, konkreettinen ja turvallinen tapa harjoitella erilaisia tilanteita, joita yritystoiminnassa saattaa tulla vastaan? Tapoja ja keinoja on tietysti monia, mutta yksi hyvä keino, jonka nimeen meillä Kulmialla vannotaan, ovat kokemukselliset menetelmät.
Kokemukselliset menetelmät tuovat oppimiseen jotain, mitä pelkällä kuuntelulla ei voida saavuttaa: oppimisen konkreettisen kokemuksen kautta. Kokemuksellisia menetelmiä hyödynnettäessä osallistujat ovat itse aktiivisia oman oppimisensa luomisessa. Tehdään päätöksiä, nähdään seuraukset ja pohditaan yhdessä, miksi näin kävi. Näiden avulla luodaan turvallinen tila kokeilla asioita, jotka tosielämässä voisivat jännittää tai joita on tarve harjoitella – kuten vaikean palautteen antaminen tai muutosneuvotteluiden hoitaminen.
Kulmian valmentaja Laura Humppila hyödyntää työssään teatterimenetelmiä, seniorikonsultti Johanna Niskavaara liiketoiminnan simulaatioita tai ns. yrityspelejä ja seniorikonsultti Pauliina Männistö on transformatiivisten roolipelien asiantuntija.
Niin Johannalla, Lauralla kuin Pauliinalla on selvä viesti: näissä menetelmissä kyse ei ole vain ”irrallisesta kivasta ja hauskasta jutusta”, joka ei liity mitenkään liiketoimintaan, vaan oikeasti tavoitteellisesta osaamisen kehittämisestä. Usein ajatellaan, että improvisaatio, roolipelit tai yrityssimulaatiot kehittämisen keinona ovat pelkästään viihdettä tai jopa “pelleilyä”. Me Kulmialla sen sijaan koemme, että leikki on tärkeä osa ihmisyyttä ja mahdollistaa hyvin erilaisten tilanteiden harjoittelun konkreettisella tavalla.
Menetelmien avulla voidaan esimerkiksi:
- Kehittää tunneälytaitoja: Osallistujat oppivat asettumaan toisen asemaan sekä havaitsemaan ja ymmärtämään paremmin omia ja toisten tunteita sekä esimerkiksi erilaisia toimintatyylejä.
- Purkaa siiloja: Kun organisaatiossa ymmärretään, miten yksi päätös vaikuttaa koko systeemiin, yhteistyö paranee.
- Vahvistaa muutoskykyä: Osallistujat harjoittelevat uudenlaisia toimintatapoja, mokaamista ja armollisuutta itseä kohtaan turvallisessa tilassa.
- Luoda aitoja yhteyksiä: Yhdessä tekeminen rakentaa sosiaalista pääomaa, jota pelkät Teams-palaverit eivät tarjoa.
Kolme menetelmää – kolme eri tapaa lähestyä liiketoiminnan kehittämistä
1. Yrityspelit
Yrityspeleissä simuloidaan oikeaa liiketoimintaa eri näkökulmista. Johanna käyttää työssään ruotsalaisen Celemin kehittämiä pelejä. Pelissä työskennellään pienryhmissä ja tehdään yhdessä erilaisia liiketoimintapäätöksiä, joiden seuraukset ovat näkyvissä heti. Pelissä eletään “simulaatiovuosia”, ja pelistä riippuen näitä voi olla montakin. Ensimmäisen simulaatiovuoden aikana kuljetaan yhtä matkaa ja käydään pelin perusteita läpi, jonka jälkeen ryhmät pääsevät tekemään myös omia päätöksiä. Ryhmien välinen kilpailu siitä, kenen ryhmä pärjää parhaiten tuo oman mausteensa koulutukseen.
Pelit antavat kokonaiskuvan liiketoiminnasta ja sen logiikasta. Strategiaa ja johtamista ei vain suunnitella, vaan ne eletään pelissä todeksi. Päätökset tehdään aikapaineessa, ja oivallukset niiden seurauksista syntyvät nopeasti. Peli on turvallinen paikka myös huonoille päätöksille. Konkurssi pelissä voi estää sen oikeassa elämässä!
2. Teatterimenetelmät
Teatterimenetelmiä voidaan hyödyntää monenlaisten tilanteiden ja skenaarioiden harjoitteluun. Yksi näistä voisi olla esimerkiksi asiakaskohtaamisen kehittäminen. Kuinka tämä siis toimisi teatterimenetelmillä harjoiteltuna?
Kaikki lähtee liikkeelle siitä, että luodaan turvallinen ympäristö harjoitukselle. Alkuun käydään läpi tavoitteita ja tutustutaan. Teatterimenetelmissä erilaiset improvisaatioharjoitteet ovat merkittävässä roolissa. Niiden kautta esimerkiksi herätetään läsnäolo, harjoitellaan kokonaisvaltaista kuuntelua ja omista ideoista irti päästämistä sekä hyväksyvää ”joo-ja” -asennetta. Lisäksi improvisaation kautta voidaan treenata epävarmuuden kanssa toimimista, nostaa ryhmän energiaa ja tutkia arjen tilanteita niihin eläytyen. Teatterimenetelmiä hyödynnettäessä rakennetaan käsikirjoituksia erilaisille tilanteille, mietitään osallistujille roolit tilanteissa ja käydään ne konkreettisesti ikään kuin näytellen läpi. Osallistujat saavat päättää, haluavatko he osallistua roolin kautta, vai olla havainnoimassa. Asiakaskohtaamisen kontekstissa voitaisiin hyödyntää esimerkiksi harjoitetta, jossa liioitellaan asiakkaan kohtaamista hyväksyvästi tai tyrmäten, erityisesti sanattoman viestinnän näkökulmasta. Yhdessä mietitään, miltä tilanteet eri näkökulmista tuntuivat, mitä tunne tarkoittaisi asiakaskokemukselle ja miten tilanteet todellisuudessa ratkaistaisiin. Tärkeintä on, että harjoitteiden purku on sidottu osallistujien arjen tekemiseen.
3. Transformatiiviset roolipelit
Kuten teatterimenetelmienkin kohdalla, myös transformatiivista pelisuunnittelua voidaan hyödyntää monenlaisten tilanteiden harjoitteluun. Näissä kahdessa menetelmässä onkin paljon samaa. Jos kyseessä olisi esimerkiksi palautteen antamisen harjoittelu, starttaisi pelikerta lämmittelyharjoituksilla, joiden aikana pohdittaisiin hyvän palautteen määritelmää ja harjoiteltaisiin pelissä tarvittavien avoimien kysymysten kysymistä.
Lämmittelyn jälkeen luodaan hahmot. Nämä valitaan joko itse tai ainakin valintaan pääsee vaikuttamaan. Tämän jälkeen on aika asettua hahmon saappaisiin ja esittäytyä hahmona toisille pelaajille. Tämän jälkeen startataan itse peli ja valitaan skenaario palautteen antamiselle. Kun pelin aikana eläytyy hahmoon arkitodellisuudesta irrotetussa kontekstissa, voi käyttäytyä hahmolle ominaisella tavalla. Tämä mahdollistaa sen, että virheitä voi tehdä jonakuna toisena kuin itsenään. Lopuksi tehdään yhteenveto pelistä, irtaudutaan hahmosta ja reflektoidaan tuntemuksia ja sitä, mitä pelin aikana opittiin. Muutoksen syntymisessä tärkeintä on se, mitä tapahtuu itse pelikokemuksen jälkeen: vaikuttavinkin eläytyminen voi jäädä kertakokemukseksi, mikäli sitä ei integroida osaksi osallistujan arkea.
Millaisiin tilanteisiin kokemuksellisten menetelmien hyödyntäminen sopii?
Äsken kävimme läpi jo muutamia esimerkkitilanteita, joiden kehittämiseen kokemuksellisia menetelmiä voidaan hyödyntää. Mutta mitä muita mahdollisuuksia ne tarjoavat ja millaisiin tilanteisiin ne sopivat?
Näitä menetelmiä käytettäessä ydin on nimenomaan siinä, että oma kokemus avaa opittavasta asiasta jonkin olennaisen näkökulman tai jopa kokonaiskuvan käsiteltävissä olevan systeemin logiikasta. Ne tarjoavat sellaista ymmärrystä, joka ei synny vain lukemalla tekstiä. Kun on tehnyt jotain konkreettisesti kehollaan, on se helpompaa toistaa myös oikeassa tilanteessa. Pelatessa ja näytellessä pääsee usein toisen henkilön saappaisiin, mikä laajentaa näkökulmaa ja ymmärrystä asioiden syy-seuraussuhteesta. Isoimmat oivallukset tulevat usein silloin, kun harjoitukset on jo tehty ja on palattu oikeaan elämään, sillä oppimisprosessi jatkuu myös silloin, kun valmentajat eivät enää ole paikalla.
Tässä vain muutama esimerkki, joihin kokemuksellisia menetelmiä voidaan hyödyntää:
- Vuorovaikutustilanteiden (esim. asiakaskohtaamiset, myynti) harjoittelu
- Esihenkilötaitojen kehittäminen (esim. palautteen antaminen, päätösten perustelu ja haastavien tilanteiden harjoittelu)
- Tulevaisuuden tutkiminen ja suunnittelu
- Erilaiset organisaation muutostilanteet sekä muutoskyvyn ja epävarmuuden sietäminen
- Yritystalouden logiikan ymmärtäminen
- Liiketoiminnan kokonaisuuden ja systeemisyyden hahmottaminen
- Strategian valinta ja sen toteuttaminen konkreettisilla päätöksillä
- Vastuullisuuden näkeminen liiketoiminnan jatkuvuuden edellytyksenä
- Tunneälytaitojen kehittäminen
- Yhdessäolon ja sosiaalisen vuorovaikutuksen harjoittelu
- Päätöksenteon harjoittelu paineen alla
Entä kenelle tällainen lähestymistapa sopii? Pitääkö osallistujan osata jotain jo valmiiksi tai tulla paikalle tietyllä asenteella?
“Meidän työmme on fasilitaattorina tehdä turvallinen tila, johon kuka vaan voi tulla mukaan. On tärkeää, että fasilitaattori tarjoaa erilaisille osallistujille erilaisia mahdollisuuksia osallistua: mukana voi olla sellaisia, jotka heittäytyvät heti ja sellaisia, joille tämä voi olla vieraampi tai jännittävämpi juttu. Mitään ennakkovalmistautumista ei kuitenkaan tarvita”, toteavat Johanna, Laura ja Pauliina yhteistuumin.
Jos se ei vielä aiemmin käynyt selvästi, niin leikkimällä ja pelaamalla voidaan oikeasti saada aikaan merkittävää kehitystä ja tulosta! 🔥
Kiinnostuitko? Ota yhteyttä, niin kehitetään teille parhaiten sopiva kokonaisuus!
Lue lisää kokemuksellisista menetelmistä esimerkiksi seuraavista tieteellisistä artikkeleista:
Bowman, S. L., Diakolambrianou, E., Hugaas, K. H., Westborg, J., & Baird, J. (2025). Transformative role-playing games: Types, purposes, and features. In E. Diakolambrianou, S. L. Bowman, & S. Brind (Eds.), Transformative role-playing game design (pp. 49–79). Uppsala University Press.
https://books.uu.se/uup/catalog/book/35/chapter/42
Kolb, D. A. (1984). Experiential learning: Experience as the source of learning and development. Prentice Hall.
https://www.researchgate.net/publication/235701029_Experiential_Learning_Experience_As_The_Source_Of_Learning_And_Development
Seppänen, S., & Toivanen, T. (2023). Improvisation in the brain and body: A theoretical and embodied perspective on applied improvisation. NJ Drama Australia Journal, 46(1).
https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/01dd8dde-e6f0-4ecc-ac2a-9a28e9af108e/content
Vera, D., & Crossan, M. (2004). Improvisation and innovative performance in teams. Organization Science, 15(6), 727–749.
https://www.researchgate.net/publication/220041816_Improvisation_and_Innovative_Performance_in_Teams
